perjantai 24. maaliskuuta 2017

Tre Kuplii 2017

Helluri hei!
Tuli pyörähdettyä ensimmäistä kertaa Tre Kupliissa. Tapahtumassa olin vain lauantaina, kiitos Pullalle seurasta ja kuvista. Kupliista jäi hyvä fiilis ja sain tavata monia mahtavia ihmisiä. Tamperetalo on kyllä yhtiä lempparipaikkojani tapahtumissa. On tilaa ja hyvät kuvaus mahdollisuudet.
 Anniella taas mentiin tämäkin tapahtuma. Annie mitä varmemmin tulee olemaan tapahtumissa kestokulutuksella. Joku siinä hahmossa vain inspaa ja isnpaa paljon.
Hieman tälläinen lyhyt postaus, mutta ei anneta sen haitata. Koulussa alkaa pian etäviikko, joka tarkoittaa hetken hengähdystä. Eilen tehtiin viimeinen tentti toivottavasti hetkeen. Ensiviikolla vielä englannin koe ja saa stressin hetkeksi unohtaa,

//vilu//

ps. Pullan kuvia löytyy instagrammista lisää @pulla_husky

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Yukicon 4.0

Huuuh. Nyt ennen Tampere Kupliita on hyvä palata Yukiconin tunnelmiin. Joku tämän postauksen aloittamisessa on ollut vain niin vaikeaa. En osaa sanoa yhtään, että mikä.

Vaikka vietin vain päivän conissa Yukicon yllätti minut tänä vuonna todella positiivisesti. Lippujen hinta oli aika tyyris, mutta kannatti maksaa. Kisaajat saivat lippunsa ilmeisesti halvemmalla ja tästä isot arvostukset. Ovathan kisaajat isossa roolissa Yukiconin ohjelmaa. Conin teema näkyi ohjelmatarjonnassa ja tapahtumapaikalla hyvin. Oli katosta roikkuvaa päätä, maastoverkkoa, retkeilypiste sekä erilaisia selviytymispelejä. Itse en peleis käynyt, mutta jos joku kävi kerro toki millaista oli!

Conissa vietin aikaa ihanan Lydian kanssa kenelle kuuluu iso kiitos avustuksesta conipaikalle. Lydian kanssa käytiin rytmipeleillä ja AMV-kisaa katsomassa. Paikkalippujen jonotus oli tuskaa, mutta se kannatti. AMV-kisa ei varmisti jättänyt ketään kylmäksi ja yleisö oli mukana. Isona plussana kisasta myös kansainvälisyys ja suomenkielisen selostuksen lisäksi saatu englanninkielinen selostus.

Yhdeksi miinukseksi voisi sanoa istumapaikkojen vähyyden. Niitä saisi olla paljon enemmän käytävillä, mutta tila ongelmien vuoksi ymmärrän myös ettei niitä paljoa ole.
Muilla cossaajilla oli mitä upeampia cosseja, vaikka cossien kuvaaminen jäi omalta osalta vähelle. Lydian cossin kuvailin ja Lydia vuorostaan otti minun Anniesta kuvia. Kiitos siitä <3

Kokonaisuudessaan coni oli hyvä. Yukicon on perinteisesti ollut minulle conivuoden aloitus coni missä pääsen alkavan conivuoden tunnelmaan. Siitä en tiedä jatkanko Yukissa käymistä, kun ikä Frosbiteen riittää. Onneksi siihen on vielä hetki aikaa.

//vilu//


tiistai 7. maaliskuuta 2017

Kahvipöytä hetki


Iltaa/iltapäivää/huomenta tai päivää. Milloin luetkaan.
Blogi on pitänyt hetken nyt totaallista hiljaisuutta. Syitä tähän on monia ja ajattelin hieman koota ajatuksiani blogiin pitkästä aikaa. Yukiconista on tulossa postausta, mutta en osaa vielä sanoa milloin saati jääkö tämä postaus maaliskuun viimeiseksi.

Yhdeksi syyksi voi sanoa koulun. Syksyllä koulu tuntui liian helpolta. Ihan kuin olisi jossain kurssilla kertaamassa yksinkertaisia asioita. Tottakai työssäoppiminen toi oman stressinsä, mutta siitäkin suoriuduin kunnialla.

Nyt keväällä aloitettuani hoidon ja huolenpidon opinnot voin sanoa, että helppous loppui kuin seinään. Jatkuvasti on tiedossa tenttiä tai muuta josta stressata. Saan tosissani tehdä töitä pysyäkseni mukana opetuksessa. Meitä kyllä varoiteltiin, että tämä tuleva kurssi tulee olemaan opinnoista haastavin. Ja kyllä sitä se on tai ainakin siltä tuntuu.

Yksi iso ongelmani koulun suhteen on täydellisyyteen pyrkiminen. Pyrin saamaan papereihini kolmosia ja kakkosia. Ykköstä en itseltäni hyväksy. Tentit tahdon päästä ekalla yrittämällä läpi. Tavoitteet ovat todella korkealla ja stressi sen mukainen. Tottakai saatuani tavoitteeni toteutumaan olen onnellinen. Aivan äärettömän onnellinen

Tottakai tavoitteiden ollessa korkeat stressikin on nousut. Stressi on aiheuttanut myös psyykkisen laskun, jonka kautta en vain jaksa esim. blogia avata ja viikonloput pyhitän muulle kuin koululle tai millekkään stressaavalle. Psyykkisen olon laskusta ja ahdistuksen lisääntymisestä huolimatta elämässä on kaikki oikeastaan hyvin. Mitä nyt sairastin flunssaa pariviikkoa.

Tällä kertaa, kun psyykkinen mielentila on laskussa ja alan huomata jälleen masentuneita piirteitä itsessäni olen sentään avun piirissä. Käyn vähintään jokatoinen viikko nuorten polilla hoitajan kanssa puhumassa. Minulla on upeita ystäviä ja ihana poikaystävä, jotka kannattelevat elämän mutkissa. Miku on huippu ja nukkuu vierelläni etten tunne olevani yksin.

Vielä koulussa ei ole alkanut maagiset anatomiantentit saati lääkelaskut. Lääkelaskuista on jo puhuttu ja nekin koittavat piakkoin. ( Heille, jotka eivät tiedä lääkelaskut pitää suorittaa virheettömästi. ) Matikka on yläkoulusta vahvistunut samoin englanti, josta olen todella ylpeä. Lääkelaskujen suhteen luotan itseeni paljonkin ja uskon pääseväni ne ekalla yrittämällä läpi tai viimeistään toisella.

Loppuun vielä hieman kevyempää, koska iloisiakin asioita on ehtinyt tapahtua. Olen mm. värjännyt hiukset, nähnyt ystäviäni, käynyt Yukiconissa, ostanut uuden puhelimen ja uusia vaatteita. Juhlinut syntymäpäiviäni ja pelannut paljon. Olen myös innostunut taas lukemaan Stephen Kingiä. Parhaillaan Etsivä löytää on kesken. Auringon paiste on saanut monesta koulupäivästä paremman ja on ihana palata kotiin valoisan aikaan.

Kuvat ovat tosiaan Yukiconissa otettu ja cossista kuuluu Ainolle kiitos. <3 Oot huippu, kun teit mulle Annien cossin.

//vilu//